Oppimisen ylistys

Kerran viel, kerran viel, kerran viel...

2007-12-22T01:54:00+02:00

...soittaa sulle satakiel eli pitääpä vielä lisätä yksi kommentti tähän blogiin joululahjojen paketoinnista kipeytynein sormin. Juhanille vastauksena: en tarkoittanut viittaustani synkkämieliseksi, vaikka se ehkä sellaiselta vaikuttikin. Painotus oli kohdassa "minua ei käännytetty mihinkään". Eli Tiety ei sinällään saanut kohdallani aikaan kääntymystä mihinkään uuteen, koska olin alun alkaenkin Tiety -henkinen (johtuukohan työpaikastani ;-) Ja otsikko oli alunperin muotoa Kiitos ja koska olen suomalainen, loppuun pitää lisätä aina anteeksi ;-) Ehdottomasti olen matkalla!

Kiitos ja anteeksi

2007-12-19T15:32:00+02:00

On aika laittaa piste tälle blogille. Kirjoittelu onkin viime aikoina hiipunut erinäisistä syistä johtuen. TIETY -koulutus tuli kuitenkin käytyä ja viimeisen näyttökokeen päätteksi juhlittuakin. H. L. Menckenin sanoin voisin lopuksi todeta "Kun viimeisen kerran nousen mestauslavalle, nämä ovat jäähyväissanani seriffille: Sanokaa lähdettyäni mitä tahansa minua vastaan, mutta älkää unohtako oikeudenmukaisuuden nimissä lisätä, ettei minua koskaan käännytetty mihinkään." Lisäyksenä edelliseen sanottakoon, että uskoni kyllä sai vahvistusta monessa asiassa.

Bloggailu ei varmaankaan osaltani päätu tähän, seuraavaksi sitten maratonblogin kimppuun.

Käsitetesti...

2007-11-15T21:15:00+02:00

..tuli taas tehtyä tänään. Vaihtoehtoja joutui jopa hetken miettimään, mutta hyvinhän se sitten meni. Tämä luovuusmoduuli on ollut mielenkiintoinen. Olen pikkuhiljaa työstänyt tehtäviä ja saan ne toivottavasti valmiiksi viikonlopun aikana. Päällimmäiseksi ajatukseksi näissä etätehtäviin liittyvissä pohdinnoissa on noussut havainto, että taidan olla töissä paikassa, jossa on mahdollisuus toimia luovasti. Se, mihin omat paukut riittävät, onkin mielenkiintoista ja jää nähtäväksi.

Luovuudesta

2007-11-08T20:47:00+02:00

TIETY -opinnoissa on edetty tiedon tuottamisen moduuliin ja sen yhteydessä on käsitelty luovuutta. Se onkin mielenkiintoinen juttu. En jotenkin haluaisi liittää luovuutta pelkästään maailmanhistorian merkittävien taiteellisten teosten luojiin vaan uskon, että meistä jokainen on omalla arkisella tavallaan luova. Mielestäni vaatii melkoista luovuutta saada 5-vuotias (äitiinsä tullut, itsepäinen kuin mikä) muuttamaan mielensä pukeutumisen suhteen klo 7 aamulla. Luovan toiminnan kohde kun on päättänyt pukeutua Del Monte -mies tyyliin valkoisiin keskellä marraskuuta ja äitinsä oli ajatellut jotain hieman enemmän ympäristöä indikoivaa asua, kuten p...sen harmaata kuravaatetta. Siinä sitten luovasti perustelet, miksi on paljon kivempaa, hyödyllisempää, järkevämpää ja kaikin tavoin suositeltavampaa pukeutua tönkköihin kuravaatteisiin kuin valkoisiin pellavahousuihin (mummon ostamiin, kukaan täyspäinen vanhempi ei osta 5-vuotiaalle valkoista pellavaa) .

Vakavasti puhuen, itse koen päivittäin oivaltamisen hetkiä, useinmiten ihan pikkujuttuja vaan. Silti koen ne luovaksi toiminnaksi. Uskon, että ihminen toimii luovasti aina, kun löytää tavan toimia mahdollisimman mutkattomasti ja elämää helpottavalla tavalla.

Opiskelu ja erityisesti TIETY vaatii luovuuttaa mitä enimmässä määrin. Tarkoituksena on löytää työyhteisölle uusia, parempia tapoja toimia ja ravistella vanhoja toimintamalleja. Jokaisella on mahdollisuus laittaa itsensä likoon uusien ajatusten ja ideoiden muodossa.

Onpa vaisua

2007-10-29T14:57:00+02:00

Kovin on hiljaista TIETY rintamalla. Yhtään uutta viestiä ei ole WebCT:hen viikonlopun aikana ilmestynyt. Ei edes vastausta kysymykseeni, jossa tiedustelin näyttökokeiden paikkomista. Tämä on nyt testi, lukevatko kouluttajat näitä blogeja. Jos lukevat, niin terveisiä: piristykää! Vastauksia kysymyksiin, infoa uusista tehtävistä (mitä verkkokeskusteluja nyt olikaan oltava työn alla...???), sparrausta.

En malta olla lisäämättä tähän pätkää Ohjaustaidot verkko-opetuksessa sivustolta (http://lille.helia.fi/ohjaust/index.php), jossa on mielestäni monipuolisesti käsitelty verkko-ohjausta.

"Toiminnallisella ohjauksella tavoitellaan konkreettisen ja käytännöllisen opiskelun tukemista siten, että opiskelija saa riittävästi ja oikea-aikaisesti tarvitsemaansa tietoa ja ohjausta edetäkseen opiskelutyössään. Yksinkertaisimmillaan toiminnallinen ohjaus liittyy ohjeiden antamiseen ja saatavilla olemiseen (sekä yksilöllisesti että ryhmälle), ja se voidaan toteuttaa joko teknisesti tai inhimillisesti. Vaativampi toiminnallinen ohjaus sisältyy koko oppimisprosessin toteuttamisen hienosäätöön muuttuvien tilanteiden mukaan, jolloin se edellyttää ohjaajan aktiivista mukanaoloa."

Moduulin 4 tehtävänantoja odotellessa...

Taas tuli näytettyä

2007-10-23T19:33:00+03:00

Toinen näyttökoe on takana ja se tuntui kyllä huomattavasti helpommalta kuin ensimmäinen. Lieneekö syy se, että tehtävänä oli löytää virheitä kuvitteellisen henkilön työtehtävien suorittamisessa, löytää parempia tapoja toimia ja analysoida vaikutuksia henkilön ja organisaation tasolla. Virheitä tuntuu olevan kovin helppo löytää oman toiminnan ulkopuolelta ;-)

Flunssasta ja yleisesti hieman heikohkosta vireystilasta johtuen keskittyminen herpaantui aika ajoin ja koko tehtävän suorittamisesta jäi vähän pliisu olo. Itse tehtävä oli kyllä hyvä, vaikka oma panos ei sitä ehkä ollutkaan.

Uuteen nousuun!

Sinun on oltava se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä

2007-10-11T18:06:00+03:00

Otsikon sanat on todennut Gandhi aikoinaan. Varoituksena todettakoon, että tuleva kirjoittelu ei välttämättä liity opiskeluun saati Tietyyn. Olin viikonloppuna matkalla Intiassa ja se reissu herätti kyllä ajatuksia. Meillä on kovasti keskusteltu julkisuudessa tietoyhteiskunnan mukanaan tuomasta polarisoitumisesta. Osa osaa ja osa ei. Osalla on pelit ja vehkeet ja ne joilla ei, syrjäytyvät. Reissuni aikana tuli todettua, että Intiassa vasta tämä polarisoituminen on todellisuutta sanan rankimmassa merkityksessä. Intia rynnii mukaan länsimaisille IT-markkinoille valtavan osaamisvolyyminsa voimalla ja osa porukasta voi todella hyvin. Ja sitten on se toinen, erittäin suuri, osa väestöstä, jonka tulevaisuudennäkymiin ei kuulu läppärin läppäriä, hyvä jos edes kuppi riisiä. Tämä sai aikaan jotenkin voimattoman ja pienen olon. Sitä haluaisi nähdä toisenlaisen maailman, mutta miten se koskaan voi olla mahdollista. Toisaalta tunnen syyllisyyttä omasta hyväosaisuudestani ja toisaalta haluan nähdä, että maassa kuluttamillani rupioilla saa aikaan jotain hyvääkin. Tässä perspektiivissä nämä tietotyön ongelmat tuntuvat niin kovin pieniltä.

Siinäpä pohdintaosuus. On muuten kiva saada kommentteja tänne blogiin. En minä oikeasti mitään lajaa julkisuutta hae, lähinnä olen toivonut kommentteja kanssaopiskelijoilta. Koska tekstini tuppaa olemaan tällaista ajatusten pyörittelyä ja niistä ajatuksista on muiden ehkä vaikea saada kiinni, ei kommenttejakaan vyörymällä voi odottaa.

Ensimmäinen TIETY näyttökoe on suoritettu hyväksytysti. Tuuletusta!!!

Hiljaiseloa

2007-10-03T09:52:00+03:00

Jotenkin hiljaista opiskelurintamalla. Tämä kolmas TIETY moduuli (Tietotyön organisointi) ei ole ainakaan itselläni kirvoittanut samalla tapaa ajatuksia ja pohdintaa kuin viestintä. Se on olevinaan jotenkin yksinkertaisempaa, mikä ei välttämättä ollenkaan pidä paikkaansa.

Yksi iloinen asia opiskeluun liittyen on kuitenkin mainittava; meillä siirrytiin Office 2007:ään ja eilen oli siirtymäkoulutus. Sellainen ihme on siis työurallani tapahtunut, että saan jonkinlaista koulutusta uuteen versioon siirryttäessä. Aikaisemmin homma toimi niin, että uusi paketti ilmestyi koneelle viikonlopun aikana ja sen jälkeen jokainen räpelsi kuten parhaiten taisi.

Lueskelin alkuviikosta jostakin lehdestä (olisiko ollut Hesari), että blogit ovat entistä suositumpia. Niitä kirjoitetan ja seurataan todella ahkerasti. Ilmeisesti pitäisi aloittaa blogi jostain vähän seksikkäämmästä aiheesta (kuvien kera tietty), niin saisi tähänkin blogiin jotain elämää.

Näyttökoe

2007-09-25T18:06:00+03:00

Eilen oli ensimmäinen TIETY näyttökoe. Jännitti kyllä hiukan, mutta kyllä se siitä, kun pääsi työn touhuun. Itselleni tuli yllätyksenä se, miten paljon aikaa näyttökokeen tekeminen vei. Ylioppilaskirjoituksista ja tenteistä olen aina poistunut ensimmäisten joukossa ja olen muutenkin hiukan hätäinen käänteissäni. Eilisessä näyttökokeessa istuin loppuun saakka ja olisin voinut käyttää siihen enemmänkin aikaa. Tämän kokemuksen perusteella voin kyllä todeta, että jonkun verran pitää puuhastellakin itse näyttökoetta tehdessä eli ei mikään pilipalijuttu. Kokeen sisältökin oli mielestäni aika hyvä. Sai ihan oikeasti miettiä oikeita ja oleellisia työhön liittyviä juttuja.

Kiireestä vielä

2007-09-18T21:47:00+03:00

Vielä tähän kiireasiaan palatakseni, kävin kollegani kanssa pitkän keskustelun ajanhallinnasta ja kiireestä. Hassua kyllä, hän oli juuri pari päivää aikaisemmin käsitellyt samaista aihetta omassa blogissaan. Juttumme alkoi kiireestä työssä ja siitä, miten omaa ajankäyttöään voisi paremmin hallita. Tässä TIETY koulutuksella toivottavasti on paljon annettavaa. Keskustelu lipsahti jossain vaiheessa elämään yleensä ja siihen, miksi kaikilla oikeastaan on niin kiire. Totesimme, että tilanne on erilainen pääkaupunkiseudulla. Täällä koko ympäristö ruokkii kiireen tuntua ja vilkas liikenne, ympäriinsä tohottavat ihmiset ja yleinen levottomuus ovat tarttuva tauti. Totesin erään kerran metrolle juostessani - ja siitä myöhästyttyäni - että ei kai elämäni voi oikeasti olla kolmesta minuutista kiinni. Jos metroja kulkee muutaman minuutin välein, kannattaako juosta ja vielä kiroilla, kun myöhästyy. Toisaalta, kunnon kannalta pieni pyrähdys silloin tällöin voi olla paikallaan. Maaseudulla busseja menee ihannetilanteessa muutaman tunnin välein, joten siellä oikeasti olisi syytä kiroilla, jos bussista myöhästyy. Enpä ole kovin montaa kiroilevaa Pihtiputaanmummoa nähnyt bussipysäkillä jalkaa polkemassa. En tosin asu maalla, mutta aika paljon siellä tulee varsinkin kesäisin oleiltua.

Jotenkin tuo tehokkuuden vaatimus ja kiireen autuaaksi tekevä voima on tarttunut meihin. Vaikka koko päivän painaisi sata lasissa, niin illalla on kuitenkin todettava, että en tänäänkään lajitellut sukkia, pyyhkinyt verhotankoja, siivonnut vaatehuonetta, järjestänyt kirjoja aakkosjärjestykseen kirjahyllyssä, kasvattanut purkissa vesikrassia ja saksinut siitä leivän päälle, ostanut lammasta parvekkeelle asumaan, että voisin keritä sen, kehrätä lankaa ja kutoa sukulaisille joululahjaksi sukat...